Uuden bisneksen myötä myös trukkikalausto oli päivitettävä sellaiseksi, että saimme siirreltyä entistä isompia keloja. Koska rahat olivat tiukalla, ei trukkikaan ollut aivan uusinta uutta. Mutta sen missä trukki ehkä muissa ominaisuuksissa hävisi, nopeudessa se otti kaiken takaisin, sillä voimanlähteenä toimi vanhan Volvon kuorma-auton moottori ja sen myötä oli tarjolla peräti viisi vaihdetta eteenpäin!

Toimitusjohtaja Jaakko Virtanen muistelee, millaista olin pellin kelaus 80-luvulla ja 90-luvun alussa.

– Jonkin verran asiakkaille myytiin pienkeloja jo ennen ensimmäisen linjaston rakentamista. Peltiä vedettiin kelalta käsivoimin hallin lattialle ja kelattiin siitä rullalle. Välillä tarvittiin kolmekin ukkoa pyörittämään haspelia, jos kelasydän oli asennettu vähänkin epäkeskeisesti. Yksi veti ja kaksi pyöritti kelaa. Lattialta tietysti aina tarttui keloihin vähän soraa, mutta se oli aikaa kun pellin pinnoite oli PVC-200:ta, joka kesti melkein mitä tahansa mekaanista rasitusta, pellin pintaan painuva sora sitten vaan pyyhittiin kelan pinnasta pois. Kyllähän se vähän hölmöläisen hommalta välillä tuntui, mutta vähissähän siinä vaihtoehdot olivat. Ensimmäinen kelauslinjasto toi ison parannuksen noihin hommiin ja mahdollisti monta firman kasvun kannalta tärkeää asiaa.

Vuonna 1998 siirryimme uusiin isompiin tiloihin ja samalla kelauslinja päivitettiin uudempaan LSK:n linjastoon. Se oli aikanaan firman historian suurin koneinvestointi, vaikka linja aluksi olikin mallia ”karvalakki”, eikä esim syöttökelausta oltu motorisoitu, mistä seurasi kaikenlaisia ongelmia ja sattumuksia. Investointi kuitenkin kertoi siitä, että peltikaupan rooli oli kasvanut merkittäväksi ja bisneksen kasvupotentiaaliin uskottiin vahvasti.

Vuosikymmenet ovat vierähtäneet ja tänä päivänä peltikauppa näyttelee suurta roolia yrityksen toiminnassa. Linjastoja on nyt käytössä kolme, yksi pienkeloille, yksi isoille keloille ja rainoille sekä yksi arkitukselle ja halkaisulle. Aivan kiveen hakattu ei tuo roolitus tietenkään ole, pienkelalinjalla voidaan tehdä myös arkitusta jne. Kuvassa uusimman linjastomme sydän, JK-koneen leikkaus- ja halkaisuyksikkö, joka mahdollistaa pellin samanaikaisen halkaisun ja leikkauksen. Tälle yksikölle peltiä syöttää Somerteknon 8 tonnin keloja käsittelevä haspeli.

Virte tarjoaa nykyään asiakkailleen markkinoiden laajimmat ja räätälöidyimmät pellin kelaus- ja rainoituspalvelut. Materiaalivalikoima kattaa SSAB:n väripellit, kuparit, alumiinit, RST:t, reikäpellit eri laaduissa ja paksuuksissa, sekä paljon muuta. Jos asiakas tarvitsee vaikka 500 kpl 3000×212 soiroja, ne toimitetaan arkkilavalla asiakkaan pihaan. Isoissa kanttausprojekteissa säästyy muuten melkoinen määrä aikaa, kun ei noita tarvitse itse leikellä! Tarvittaessa kaikki kelat on saatavana myös suojakalvolla.

Pienkelat, tonnin kelat, 610:t ja arkit ovat luonnollisesti peruslaaduissa ihan hyllykamaa ja tarvittaessa niitäkin toimitetaan asiakkaan tarpeisiin kustomoituna, esimerkiksi 100 kpl 20 jm 610-rainoja rullalla, jos peltisepän kohde on sellainen, että rivit on ajettava katolla ja siirrettävä sinne käsin. Täysleveät ja 610 tonnin kelat toimitetaan sisäholkilla, joka suojaa pellin sisäkierroksia ja varmistaa, että jokainen neliö on Virten keloissa aina priimaa. Sisäholkki myös estää kelaa painumasta kasaan kuljetuksen aikana.

The post Isoa ja pientä peltikauppaa appeared first on Virte-Metalli Oy.

Vertailukohtaa rakentamisen tämänhetkiseen lamaan pitää luultavasti hakea 90-luvun alkuvuosista. Itse pureskelin silloin vielä pyyhekumia koulun penkillä, joten omat muistot noista ajoista ovat vähäiset. 90-luvun lamasta kuitenkin jotain muistan minäkin. Isää painoivat yrittäjäkavereiden konkurssit ja henkilökohtaiset velkahelvetit. Virtenkin tilanne oli tukala, vaikka tiukalla kulukuurilla talous pysyi kutakuinkin kohtuullisena.

Katonrakennusalalla kysyntä alkoi sukeltaa jo 2022 loppupuolella ja mennätalvi oli hiljaisin vuosikymmeniin. Kysyntäpuolen hiljaisuutta täydensi pitkä, kaikkea tekemistä vaikeuttanut talvi. Ahdistavaa on ollut seurata pitkäaikaisten asiakkaiden ajautumista maksuvaikeuksiin ja konkursseihin.

Rakennusala tietysti on aina ollut syklinen ja jatkuvassa muutoksessa. Itse usein palaan ajatuksissani 20 vuoden takaiseen maailmaan, kun oma yrittäjäurani alkoi. Paljon on noista ajoista muuttunut. Silloin Virten asiakaskunnan ytimessä olivat vielä pienet peltisepänliikkeet. Oli yhden miehen firmoja, isä & poika -firmoja ja useita sellaisia puolen tusinan miehen yrityksiä. Monien tällaisten firmojen johdossa oli vahvoja persoonallisuuksia, maailmaa kiertäneitä ja monessa liemessä keitettyjä jermuja. Suhde tällaisten firmojen ja Virten välillä oli hyvin henkilökohtainen ja vahva, usein myös vuosikymmenien mittainen. Jo 2000-luvun alussa oli nähtävissä, että maailma tulee muuttumaan. Nyt on jäljellä enää muistot, vanhojen jäädessä eläkkeelle ei uusia tule tilalle.

Nykyään rakennuksilla kaivataan ja vaaditaan aivan erilaisia taitoja ja asioita kuin 20 vuotta sitten. Pääsääntöisesti muutos on tietysti hyvästä, työturvallisuuteen kiinnitetään huomiota paljon enemmän, yritysten talousosaamisen ja muun johtamisen vaatimukset ovat kasvaneet merkittävästi. Osaamisen todistavat todistavat tänä päivänä sertifikaatit ja tittelit, ei enää pelkkä tekijän sana tai keräämä kokemus. Raha ja kustannustehokkuus ovat merkittävästi suuremmassa roolissa. Monille ”menneen maailman” tekijöille riitti hyvin maltillinenkin korvaus tehdystä työstä, toisaalta tekeminen saattoi olla hyvinkin tehotonta ja kattourakkakin saattoi venyä kuukausien mittaiseksi. Aikaa käyttäen syntyi kyllä usein myös laatua, jollaiseen ei nykymaailmassa ole enää varaa tai aikaa. Tämä muutos on osittain syynä perinteisten peltisepänliikkeiden ”hiipumiseen”. Paljon käsityötä vaativat peltikatot ovat korvautuneet uusilla, nopeammin asennettavilla katteilla.

Kevään myötä markkinoilla on nähtävissä piristymisen merkkejä ja hyvä niin. Ehkä pahin aallonpohja on nyt ohitettu? Hintatasokin on tällä hetkellä vakiintunut melko edulliseksi, vuosien 2021-22 huipuista on tultu alas karkeasti noin 25 %, toki 2020 ja sitä edeltäneeseen hintatasoon on vielä matkaa toinen 25 %, mutta mikään ei tällä hetkellä viittaa siihen, että näihin hintoihin enää koskaan palataan.

Virten historiaan voi tutustua myös www-sivujemme aikajana-osiossa https://virte.fi/yritys. 

The post Katonrakennusalan menneisyys ja tulevaisuus appeared first on Virte-Metalli Oy.

Rakennusalan kriisi tietysti heijastuu rakennusteollisuuteen, myös meihin täällä Virtellä. Vaikka kesä onkin tuonut kaupankäyntiin pientä piristystä, niin rehellisyyden nimissä on myönnettävä, että hiljaista on.

Asiakkaan näkökulmasta tilanne on tietysti palkitseva. Yritysten tilauskirjat ovat ohuet ja remonttiporukan saa pihalle parhaimmillaan muutaman päivän tai viikon varoajalla. Kilpailuttaminen kannattaa, sillä taistelu urakoista on riipivän kovaa. Huippuvuosien 2021-2022 tasosta monen remontin hintalappu on pudonnut 10-20 %, jopa enemmän. Pudotus näkyy niin työn kuin materiaalienkin hinnassa. On vaikeaa ennustaa, vieläkö hinnat tulevat tästä laskemaan, mutta ainakin edellisvuosiin verrattuna remontoijalla on nyt mahdollisuus säästää melkoisesti urakkahinnassaan.

Vallitsevassa tilanteessa, pahimman ollessa vasta edessä, moni yritys valitettavasti tulee myös kokonaan lopettamaan toimintansa. Tämäkin kannattaa maksavan asiakkaan pitää mielessä. Asennustakuu 5 vuotta tai 10 vuotta ei paljon lämmitä, jos urakoitsija on ongelmien ilmetessä konkurssissa.

Mistä tulikin mieleen, että Virte-Metalli oy täyttää ensi vuonna 74 vuotta. Toki osakeyhtiönä olemme nuorempia, vasta 45 vuotta, mutta kirjanpito ja vastuunkanto on kuitenkin jatkunut yhtenäisenä aina vuodesta 1950, jolloin isoisä ensi kertaa pisti toiminimen pystyyn.

The post Mitä kuuluu, peltimaailma? appeared first on Virte-Metalli Oy.

Noin vuosi sitten teräksen hinta lähti hurjaan nousuun useista globaaleja markkinoita ravistelleista syistä johtuen. Energian hinta nousi, valtioiden löysän rahan politiikka kiihdytti kysyntää, korona muutti kuluttajien kulutuskäyttäytymistä, merirahtien hinta kasvoi ja kapasiteetti pieneni jne. Yhteisvaikutuksen seurauksena hinnat nousivat ennennäkemättömästi, sinkityn hinta kaksinkertaistui ja maalipinnoitettujen tuotteidenkin hinta nousi yli 50 %. Hinnannousut olivat ennennäkemättömät normaalisti hyvin stabiilissa markkinassa.

Yhdessä esimerkiksi puutavaran hinnannousun kanssa rakennuskustannukset ovat nousseet niin voimakkaasti, että monet rakennusliikkeet ovat jo nostaneet kädet pystyyn, eikä uusia kohteita enää aloiteta nykyisellä hintatasolla.

Alkuvuodesta 2022 tilanne näytti hetkeksi helpottavan, hintojen nousu taittui ja esimerkiksi sinkityissä hinnat hetkeksi jopa laskivat ja saatavuuskin parani. Sitten tuli sota. Sekä Venäjä että Ukraina ovat Euroopan teräsmarkkinoilla isoja tekijöitä erityisesti teräsaihioiden ja lähtökelojen tuottajina. Monilla suurilla Eurooppalaisilla terästehtailla ei ole omia masuuneja ollenkaan, vaan ne ovat ostaneet käytännössä kaikki teräsaihionsa Ukrainasta ja Venäjältä. Nyt Ukrainassa suuria terästehtaita on pommitettu korjauskelvottomiksi, eikä Venäjältä tule tavaraa pakotteiden vuoksi luultavasti ainakaan niin kauan, kuin Putinin hallinto on vallassa.

Teräksen hinta tulee siis nousemaan kohti loppuvuotta merkittävästi ja saatavuus tulee olemaan rajallinen tai huono. Myös sotilaallinen kilpavarustelu tulee kasvattamaan teräksen kysyntää merkittävästi. Q2 (4.4. alkaen) Virte-Metallikin joutuu tarkistamaan hinnoittelua maltillisesti ylöspäin. Q3 odotamme näkevämme merkittävästi suurempia korotuksia. Q4 hintatasosta ei tiedä kukaan, mutta on hyvin vähän syitä olettaa tilanteen paranevan ja hintojen lähtevän laskuun.

The post Teräsmarkkinakatsaus – hinnat jatkavat nousuaan appeared first on Virte-Metalli Oy.

Tulos ja liikevaihto olisivat voineet olla paremmatkin, jos vain terästä olisi ollut enemmän saatavana. Loppusyksyllä varastomme olivat todella kuivat ja monen erikoisvärin ja -materiaalin kohdalla jouduimme mekin myymään pelkkää ei-oota. Markkinointia ja uusasiakashankintaa emme tänä vuonna tehneet oikeastaan lainkaan, vaan keskityimme vakioasiakkaittemme palveluun. Monen kilpailijamme tilanne on ollut paljon huonompi. Vaikka joissain tuotteissa jouduimmekin tarjoamaan asiakkaille vaihtoehtoisia materiaaleja, pystyimme kuitenkin pitämään toimitukset ajallaan ja palvelemaan asiakkaitamme pääsääntöisesti erittäin hyvin.

Rakennusteollisuutta palvelevana teollisuusyrityksenä talvi merkitsee meille aina kaupankäynnin vääjäämätöntä hiljenemistä. Talvella Virtessä keskitytään askareisiin, jotka valmistavat meitä seuraavaan sesonkiin. Parhaillaan raivaamme pihalle lisää tilaa ja järjestelemme pihan varastoja uusiksi. Kesän mittaan kuivuneet hyllyt täytetään ja uusia koneita ja tuotantolinjoja laitetaan käyttökuntoon. Myös pahasti roudanraiskaama ja muutenkin liikaa elämää nähnyt piha-aita uusitaan. Pieniä ja isoja linjahuoltoja tehdään tietysti myös.

Rakennusalan syklisyys on monen mielestä kirous. Minusta se on enemmänkin siunaus. Tietysti se on haaste, kun kassavirrasta katoaa 2-4 kuukaudeksi pahimmillaan jopa 70 %. Kuukaudet ovat väistämättä tulokseltaan pahasti tappiollisia ja sesongin aikana kertyneitä voittoja on käytettävä juoksevien kulujen kattamiseen. Kuitenkin, syklisyys tuo vuoteen oman luonnollisen rytminsä. Kiire helpottaa hetkeksi, kehitystöille löytyy luonnollista aikaa ja moneen sellaiseen asiaan löytyy aikaa, johon kuumimpana sesonkina ei millään pystyisi panostamaan. Asiakkailla on taas aikaa tavata ja meillä on aikaa kuunnella. Oma mielipiteeni on, että syklisyys myös suojaa Virten kaltaista pientä toimijaa, sillä se tekee alasta vähemmän houkuttelevan kilpailulle. Isojen tuotantoyksiköiden on meitä vaikeampaa sopeuttaa toimintaansa hiljaiseen kauteen, jolloin kassavirta ei riitä edes kulujen kattamiseen.

Sopivasti tämä syklinen hiljeneminen osuu joulun aikaan. Kinkkua kelpaa syödä, kun tietää, että pyhien jälkeen ei työpöydällä odota valtava määrä keskeneräisiä töitä, vaan joulun pyhät paketoivat myös kiireisen sesongin ja uutta vuotta kohti voidaan lähteä ainakin kohtuullisen puhtaalta pöydältä.

The post Vuosi 2021 pian paketissa appeared first on Virte-Metalli Oy.

Tähän mennessä teräsmarkkinoilla tapahtunutta:

Raakamalmin hinta lähti kovaan nousuun kesällä 2020 ja saavutti huippunsa toukokuussa 2021. Teräksen hinta lähti seuraamaan raakamalmin hinnannousua joulukuussa 2020 ja saavutti huippunsa syksyllä 2021. Teräksen hinta nousi Euroopassa yli 100 %. Amerikassa nousua oli jopa 200 %. Jalostetuimpienkin tuotteiden hinnat nousivat 50 %, vaikka niissä teräksen lisäksi hintaan vaikuttavat merkittävästi monet muutkin asiat, kuten esimerkiksi sinkitys ja maalaus.

Heinäkuun 21. päivä rautamalmin hinta lähti jyrkkään laskuun ja tähän mennessä malmin hinnasta on sulanut yli 50 %. Mielenkiintoista kyllä, romuteräksen hinta ei ole laskenut juuri lainkaan vaan sahaa tällä hetkellä vain noin 10 % alle kevään huipputason. Ilmiö, jossa malmin ja kierrätysteräksen hinnat eivät seuraa lainkaan toisiaan, lienee historiassa ainutlaatuinen.

Rautamalmin hinnan romahdus johtuu käytännössä yksinomaan siitä, että maailmanmarkkinoille on tullut loppukesästä valtava määrä australialaista malmia. Syy tähän kysynnän ja tarjonnan epäsuhtaan on Kiinan ja Australian välinen diplomaattinen kriisi, joka laajeni keväällä kauppasodaksi ja Kiina lopetti muun muassa hiilen ja malmin oston Australialta.

Australia on ylivoimaisesi maailman suurin rautamalmin tuottaja ja Kiina normaalioloissa ylivoimaisesti suurin (australialaisen) rautamalmin ostaja. Nyt kun Kiina ei osta malmia, Australialla riittää malmia muulle maailmalle yli tarpeen ja kyvyn käyttää. Hinnat reagoivat putoamalla. Kyse on molemmin puolin kovasta pelistä – Australia tietysti häviää vähintään kymmeniä miljoonia dollareita päivässä, kun malmin hinta on romahtanut. Toisaalta malmin hinta pysyy alhaalla vain niin kauan, kun Kiina ei malmia osta, vaan seisottaa mieluummin omia terästehtaitaan raaka-aineen puutteessa. Kiinalle tilanne on ongelmallisempi. Rakentaminen ja teollisuus eivät ilman terästä pärjää. Tällä hetkellä konsensus onkin se, että Kiinan yritykset laittaa Australia polvilleen eivät ole onnistuneet ollenkaan. Kiinalle energiapulan, terästehtaiden sulkemisen ja rakentamisen hyytymisestä aiheutuneita kustannuksia voimme tietysti vain arvailla.

Normaalisti tällainen kauppasota ratkeaa siihen, että molemmat osapuolet häviävät siinä liikaa rahaa. Tällä kertaa kauppasodan juuret ovat kuitenkin puhtaan poliittis-diplomaattiset, eikä raha tällä kertaa ratkaise kaikkea.

Vaikka malmin hinta on romahtanut, teräksen pitkän aikavälin futuuritkaan eivät ole vielä isosti reagoineet tilanteeseen. Tulkitsen tämän niin, että toistaiseksi markkina uskoo yhä lyhyen aikavälin kriisiin. SSAB:lle ja muille eurooppalaisille teräsyhtiöille tällainen kriisi on nähdäkseni lähinnä tervetullut. Markkinoilla on malmia saatavana halpaan hintaan, mutta tehtaat ovat myyneet omat tuotantonsa kuukausia eteenpäin. Niin kauan, kuin markkinoilla on pulaa lopputuotteista, hinnat eivät putoa, vaikka raaka-aine halpenisikin. Seurauksena luulisi olevan terästehtaille vain entistä lihavampia katteita.

Oma mausteensa tähän soppaan on globaali komponenttipula, joka pakottaa esimerkiksi autotehtaita ajamaan tuotantoaan alas. Tämä saattaa hetkellisesti korjata kysynnän ja tarjonnan epäsuhtaa Euroopan teräsmarkkinoilla ja laskea myös hintoja. Nähdäkseni kuitenkin tämä kysynnän (ja hintojen) lasku jää väliaikaiseksi, sillä komponenttipulan helpottaessa autoteollisuus tulee tarvitsemaan terästä entistä kipeämmin kiriäkseen kiinni toimitusaikataulujaan. Jos lisäksi Kiina alkaa taas ostaa malmia markkinoilta, kysyntä tulee taas ylittämään tarjonnan. Lopputuoksena saattaa siis 2022 loppupuolella olla teräksen entistä kovempi kysyntä (ja kovemmat hinnat) kuin nyt.

Toistaiseksi ei mielestäni ole syitä uskoa tai perusteita toivoa, että 2022 tultaisiin näkemään paljoakaan halvempia hintoja, kuin ne hinnat, joiden kanssa olemme eläneet nyt 2021 loppuvuoden.

The post Katsaus teräsmarkkinaan 2021 ja arvailut 2022 appeared first on Virte-Metalli Oy.

Hintojen nousu ei ole yksin suomalainen tai edes eurooppalainen ilmiö. Globaalisti terästuotteiden kysyntä on yksinkertaisesti tarjontaa suurempaa. Eurooppa on hyvin riippuvainen sekä rautamalmin että teräsaihioiden tuonnista, eikä toimittajien kapasiteetti riitä vastaamaan kasvaneeseen kysyntään. Ongelmaan ei ole nopeaa ratkaisua, sillä kaikkien toimittajien ja tukkureiden varastot ammottavat näissä oloissa tyhjyyttään vielä pitkään. Tässä tilanteessa Suomi on jopa merkittävästi paremmassa asemassa kuin Keski-Eurooppa, sillä Ruotsin Kiirunassa sijaitsee Euroopan (Venäjä poislukien) ylivoimaisesti suurin rautakaivos LKAB, jossa louhitaan 85 % Euroopan rautamalmista. Tästä Ruotsin valtion omistamasta kaivoksesta riittää kyllä malmia SSAB:lle ja sitä kautta saadaan kohtuullisesti terästä SSAB:n päämarkkina-alueille. Keski-Euroopan kova kysyntä kuitenkin nostaa siellä hintoja vielä enemmän kuin Suomessa, joten myös Suomen saatavuus terästuotteiden osalta on jossain määrin kireä.

Meillä Virtessä tavaraa on kuitenkin omille asiakkaillemme riittänyt hyvin, sillä materiaalin saatavuusvaikeudet ovat olleet hyvin tiedossa jo alkukeväästä ja olemme vahvasti priorisoineet omien vakiasiakkaidemme palvelua ja pyrkineet varmistamaan heille tavaran hyvän saatavuuden.

The post Uutta tietoa teräksen hinnanoususta appeared first on Virte-Metalli Oy.

Virte-Metalli oy myy vuodessa n. 250 000 m2 kattopeltiä, eli karkeasti arvioiden noin kaksi tuhatta omakotitaloa, mökkiä, vajaa ja hallia saa vuosittain meiltä katon. Näistä noin 90 % sijaitsee sadan kilometrin päässä Turusta, jossa tuotantotilammekin sijaitsevat. Kattopeltivalmistajana olemme keskisuuri yritys, varmasti kymmenen suurimman suomalaisen joukossa, mutta teollisen valmistamisen yksiköksi olemme tietysti mitättömän pieni globaalissa maailmassa, jossa suuri osa teollisista tuotteista saapuu laivalasteittain Kiinasta ja muista maailman halpatuotantomaista.

Suomenniemi on itse asiassa täynnä Virten kaltaisia paikallisia kattovalmistajia. Turusta katsoen Porissa on omansa, samoin Sastamalassa, Tampereella parikin, Mustiossa ja Lopellakin on. Salossa on omansa kuten on Somerollakin. Helsingistäkin löytyy tietysti omansa ja Lahden suunnalla on useampiakin. Valtakunnallisia toimittajia on vain kourallinen.

Suurin syy paikallisten kattopeltivalmistajien elinvoimaan on kattopellin hankala kuljetettavuus. Tilaukset tehdään määrämittaisina katon mittojen mukaan ja toimitetaan asiakkaan pihalle. Arvoltaan kuljetukset ovat pieniä, eikä jalostusaste ole kovinkaan korkea. Isojen tehtaiden skaalaedut, kuten tehokkaammat koneet ja paremmat ostosopimukset eivät yksinkertaisesti riitä kilpailussa halvempia rahtikustannuksia vastaan. Pienempi paikallinen toimittaja on myös usein ketterämpi ja joustavampi, pystyen siten nopeampiin toimituksiin. Siten pienikin talousalue riittää elättämään pienen paikallisen kattopeltivalmistajan. Kattopeltikoneetkaan eivät ole kovin kalliita, joten melko pienillä investoinneilla pystyy hankkimaan riittävän konekannan.

Aina kattopeltivalmistajien ja peltitukkureiden asema ei ole ollut yhtä ruusuinen. 90-luvulla Rautaruukki osti pois monia pienempiä valmistajia ja ajoi toiset lopettamaan. Toiminta oli siinä määrin aggressiivista, että lakituvassakin tätä toimintaa selviteltiin. Rautaruukki valmisti pellin, josta kattoprofiloitsijat valmistivat kattopeltiä. Suurin kattopeltivalmistaja oli kuitenkin Rautaruukki itse. Moni koki tästä syntyvän merkittävää, osin epäreiluakin kilpailuetua. Tilanne alkoi helpottua 90-luvun puolivälin paikkeilla, kun ruotsalainen kattopeltivalmistaja SSAB alkoi tuoda Suomen markkinoille omia tuotteitaan. Vuonna 1999 tilanne oli sellainen, että Virtekin oli pakotettu hyppäämään SSAB:n kelkkaan. Näin teki noihin aikoihin moni muukin terästukkuri ja valmistaja.

Sakari Tammisen Rautaruukki pyrki vielä kokonaisvaltaisempaan otteseen markkinoilla 2003 alkaen, kun Rautaruukki tuli myös asennusmarkkinoille. Tavoite oli yksinkertaisesti se, että Raahen masuuneista teräs kulkisi valssien ja maalauslinjojen kautta kaikkien suomalaisten katoille oman organisaation kautta. Olihan se kunnianhimoinen strategia, mutta varsinkin asennusmarkkinoiden valtaaminen oli liian suuri pala haukattavaksi. Yhä useampia alan yrityksiä siirtyi käyttämään SSAB:n tuotteita.

Vuonna 2014 SSAB hankki Rautaruukin osakkeet ja yritykset fuusioituivat. Tämän fuusion seurauksena Virte-Metallikin palasi käyttämään Suomessa valmistettua terästä. Sinänsä fuusio ei muuttanut kauheasti tilannetta markkinoilla, SSAB-Ruukin tehtaat ovat yhä Suomen suurin kattopeltivalmistaja, mutta paikallisten valmistajien rooli on merkittävämpi kuin koskaan. Nykyään rinnakkaiselo on kuitenkin melko sujuvaa ja paikalliset valmistajat ovat ensisijaisesti SSAB:n asiakkaita ja vasta toissijaisesti SSAB:n oman kattopeltiyksikön Ruukki RC:n kilpailijoita.

Yksi syy siihen, että suomalaisten kattopellit valmistetaan suomalaisesta teräksestä ja jalostetaan suomalaisiksi peltikatoiksi, on varmasti myös se, että suomalaisten (ja ruotsalaisten) valmistama väripintainen teräs on yksinkertaisesti maailman parasta. Montaa keskieurooppalaista, korealaista ja kiinalaista peltiä mekin olemme vuosien saatossa kokeilleet, eikä parhaasta ole mitään epäilystä. Tasalaatuisuudessa, pinnoitteiden kestävyydessä ja kaikessa muussakin SSAB-Ruukin tuotteet ovat maailman parhaita ja erityisesti pohjolan vaativiin olosuhteisiin kehitettyjä.

Miksi siis Rautaruukki ei ole meitä kauan aikaa sitten “tappanut”? Vastaus on, että aikanaan se ei siihen pystynyt, vaikka varmasti pyrkimystäkin siihen oli. Kunhan keinot ovat reilut, moinen toiminta on luonnollinen osa markkinataloutta. Bisneksen paikallisuus ja kilpailevien raaka-aineiden saatavuus varmasti ensisijaisesti pelastivat meidät. Nykyään, vaikka olemmekin yhä sekä yhteistyökumppaneita että kilpailijoita, meillä on molemmilla omat ekologiset lokeromme ja yhteiselo rinnakkain sujuu kuin “Citymarketin kauppiaan ja hänen parkkipaikallaan pysäköineen nakkikioskin” toinen toisiaan täydentävät bisnekset. Lainaus on enoni Konttisen Mikon kuolematon vertaus 90-luvulta, jolloin se Citymarketin kauppias halusi siitä nakkikioskista kaikin keinoin eroon.

The post Miksi Virten kaltaisia firmoja on yhä olemassa? appeared first on Virte-Metalli Oy.

Raakateräksen maailmanmarkkinahinta lähti kovaan nousuun lokakuun lopulla 2020. Samaan aikaan alkoi monen muunkin teollisuusmetallin, kuten kuparin ja sinkin, nopea kallistuminen. Myös esimerkiksi sahatavara ja öljy ovat kallistuneet merkittävästi. Siinä missä öljy on oikeastaan noussut vasta koronaa edeltäneelle tasolleen, teräksen hinta on noussut yli 700 dollariin per tonni normaalista 400-500 dollarin hintatasostaan. Puutavaran hinnannousu on ollut vielä jyrkempää, pitkän aikavälin 250-400 dollarin tasosta yli 1600 dollarin huippuihin ja vaikka siitä onkin tultu vähän alas, on 1200-1300 dollarin taso silti ennennäkemätön.

Raakateräksen ja sinkin hinnannousu heijastuu noin 6-9 kuukauden viiveellä suhteellisen korkean jalostusasteen peltituotteiden kuten kattopellin hintaan. Siten esimerkiksi kattopeltien hintojen suhteen heinäkuussa Q3 alkaessa näemme kovia hinnannousuja ja nämä korotukset heijastelevat karkeasti tammi-helmikuun hintatasoa raakateräksen ja sinkin hinnoissa. Tämä antaa aihetta epäillä, että viimeistään Q4 alkaessa tulemme näkemään vielä kovempia hintoja, jotka heijastelevat raaka-aineiden huhti-toukokuun hintatasoja. Vastaavia hintoja ei olla nähty koskaan, ei edes finanssikriisiä edeltävässä hintapiikissä.

Näin terästukkurin näkökulmasta tilanne on sekä kiinnostava että haastava. Varastossa oleva teräs antaa puskuria taklata teräksen hinnannousun aiheuttamia ongelmia, mahdollistaen joissain tilanteissa jopa tilaisuuden tehdä bisnestä, kun joitain halvalla “vanhalla hinnalla” hankittuja eriä pystyy myymään kalliilla “uudella hinnalla”. Lopulta kuitenkin varasto on pullollaan kalliilla hankittua tavaraa, eikä juuri mitään tapoja ole suojautua sitä hetkeä vastaan, kun hinnat lopulta lähtevät laskuun. Kuin kuilun reunalta katselisi, oikein vatsanpohjasta ottaa.

Kuinka kauan ennätyksellisen korkea hintataso sitten tulee kestämään? Kuka voittaa ja kuka häviää?

Ennennäkemätön koronanjälkeinen elvytys ja kulutuksen ohjautuminen esimerkiksi matkailusta kotoiluun luovat suhteellisen pitkän aikavälin kysyntäpainetta esimerkiksi kattopellin ja lautatavaran kaltaisille tuotteille. Globaali kysyntä on kuitenkin ensisijainen hintatasoa ylläpitävä voima ja globaali kysyntä nähdäkseni johtuu lähinnä koronan aikana tyhjentyneiden välivarastojen uudelleentäyttämisestä, joiden täyttämistä kova kysyntä tietysti hidastaa. Rautamalmin louhiminen tai jalostaminen ei kuitenkaan ole kallistunut käytännössä mihinkään, joten nyt nähty kymmenien prosenttien nousu hinnoissa on mielestäni väistämättä väliaikainen, joskin hintojen lasku lähelle vanhoja tasoja voi kestää hyvinkin pitkään, jopa useita vuosia.

Inflaatiosta tai väliaikaisesta hintapiikistä kärsii tietysti eniten loppukäyttäjä, eli useimmiten kuluttaja. Myös vaikkapa rakennusliike, joka on myynyt rakennuskohteen asunnot etukäteen, saattaa kuitata nykyisistä urakoistaan isot tappiot ja mahdollisesti jättää seuraavat kohteet kokonaan tekemättä, ellei kuluttajien ostovoima nouse palkankorotusten myötä. Siten inflaatio lopulta heikentää taloudellista aktiivisuutta, ellei kuluttajien ostovoima skaalaudu hintojen nousun tahdissa. Kuluttamiseen ei ole enää jatkossa yksinkertaisesti varaa. Syksyn palkankorotusten neuvottelukierroksesta tuleekin ennennäkemättömän kinkkiset, jos inflaatiomittarit huutavat punaisella, mutta on kuitenkin syytä uskoa, että kyseessä on lähinnä väliaikainen piikki hinnoissa.

Vaikka kattopeltituotteiden hinnoissa nyt nähdäänkin ennennäkemättömän kovia korotuksia, on hyvä muistaa, että Suomen kaltaisessa kalliin työvoiman ja kalliiden oheiskustannusten maassa 20 % korotus kattopellin hintaan ei kattourakan kokonaiskustannuksia nosta vielä kuin 5-10 %. Se on kustannusten nousuna vain vähän enemmän, kuin luultavasti väliaikaiseksi jäävä korotus kotitalousvähennykseen.

Peltikaton tai muiden terästuotteiden ostajalla on siis edessään kinkkinen valinta. Kiirehtiäkö hankintaa mahdollisimman paljon, jos hinnat kuitenkin tulevat pitkin kesää ja syksyä nousemaan? Vaiko lykätä hankintoja kauemmas tulevaan? Ovatko hinnat vuoden päästä yhä korkeampia kuin ne ovat vaikkapa nyt ja koska ne tulevat olemaan merkittävästi halvempia?

Kukaan ei tiedä.

The post Ihana, kamala inflaatio appeared first on Virte-Metalli Oy.