Ihana, kamala inflaatio

Teräksen 1.1.2019-1.1.2021 hintakehitys (Lähde: lme.com)

Onko inflaatio viimein täällä? Onko se jopa karannut käsistä? Ainakin terästuotteiden hintojen nousua katsellessa vastaus näyttäisi olevan kyllä ja kyllä. Vai onko kyseessä sittenkin vain hetkellinen hintapiikki, jonka aiheuttaa massiivisesti tarjontaa suurempi kysyntä? Kuka tässä touhussa voittaa ja kuka häviää?

Raakateräksen maailmanmarkkinahinta lähti kovaan nousuun lokakuun lopulla 2020. Samaan aikaan alkoi monen muunkin teollisuusmetallin, kuten kuparin ja sinkin, nopea kallistuminen. Myös esimerkiksi sahatavara ja öljy ovat kallistuneet merkittävästi. Siinä missä öljy on oikeastaan noussut vasta koronaa edeltäneelle tasolleen, teräksen hinta on noussut yli 700 dollariin per tonni normaalista 400-500 dollarin hintatasostaan. Puutavaran hinnannousu on ollut vielä jyrkempää, pitkän aikavälin 250-400 dollarin tasosta yli 1600 dollarin huippuihin ja vaikka siitä onkin tultu vähän alas, on 1200-1300 dollarin taso silti ennennäkemätön.

Raakateräksen ja sinkin hinnannousu heijastuu noin 6-9 kuukauden viiveellä suhteellisen korkean jalostusasteen peltituotteiden kuten kattopellin hintaan. Siten esimerkiksi kattopeltien hintojen suhteen heinäkuussa Q3 alkaessa näemme kovia hinnannousuja ja nämä korotukset heijastelevat karkeasti tammi-helmikuun hintatasoa raakateräksen ja sinkin hinnoissa. Tämä antaa aihetta epäillä, että viimeistään Q4 alkaessa tulemme näkemään vielä kovempia hintoja, jotka heijastelevat raaka-aineiden huhti-toukokuun hintatasoja. Vastaavia hintoja ei olla nähty koskaan, ei edes finanssikriisiä edeltävässä hintapiikissä.

Näin terästukkurin näkökulmasta tilanne on sekä kiinnostava että haastava. Varastossa oleva teräs antaa puskuria taklata teräksen hinnannousun aiheuttamia ongelmia, mahdollistaen joissain tilanteissa jopa tilaisuuden tehdä bisnestä, kun joitain halvalla “vanhalla hinnalla” hankittuja eriä pystyy myymään kalliilla “uudella hinnalla”. Lopulta kuitenkin varasto on pullollaan kalliilla hankittua tavaraa, eikä juuri mitään tapoja ole suojautua sitä hetkeä vastaan, kun hinnat lopulta lähtevät laskuun. Kuin kuilun reunalta katselisi, oikein vatsanpohjasta ottaa.

Kuinka kauan ennätyksellisen korkea hintataso sitten tulee kestämään? Kuka voittaa ja kuka häviää?

Ennennäkemätön koronanjälkeinen elvytys ja kulutuksen ohjautuminen esimerkiksi matkailusta kotoiluun luovat suhteellisen pitkän aikavälin kysyntäpainetta esimerkiksi kattopellin ja lautatavaran kaltaisille tuotteille. Globaali kysyntä on kuitenkin ensisijainen hintatasoa ylläpitävä voima ja globaali kysyntä nähdäkseni johtuu lähinnä koronan aikana tyhjentyneiden välivarastojen uudelleentäyttämisestä, joiden täyttämistä kova kysyntä tietysti hidastaa. Rautamalmin louhiminen tai jalostaminen ei kuitenkaan ole kallistunut käytännössä mihinkään, joten nyt nähty kymmenien prosenttien nousu hinnoissa on mielestäni väistämättä väliaikainen, joskin hintojen lasku lähelle vanhoja tasoja voi kestää hyvinkin pitkään, jopa useita vuosia.

Inflaatiosta tai väliaikaisesta hintapiikistä kärsii tietysti eniten loppukäyttäjä, eli useimmiten kuluttaja. Myös vaikkapa rakennusliike, joka on myynyt rakennuskohteen asunnot etukäteen, saattaa kuitata nykyisistä urakoistaan isot tappiot ja mahdollisesti jättää seuraavat kohteet kokonaan tekemättä, ellei kuluttajien ostovoima nouse palkankorotusten myötä. Siten inflaatio lopulta heikentää taloudellista aktiivisuutta, ellei kuluttajien ostovoima skaalaudu hintojen nousun tahdissa. Kuluttamiseen ei ole enää jatkossa yksinkertaisesti varaa. Syksyn palkankorotusten neuvottelukierroksesta tuleekin ennennäkemättömän kinkkiset, jos inflaatiomittarit huutavat punaisella, mutta on kuitenkin syytä uskoa, että kyseessä on lähinnä väliaikainen piikki hinnoissa.

Vaikka kattopeltituotteiden hinnoissa nyt nähdäänkin ennennäkemättömän kovia korotuksia, on hyvä muistaa, että Suomen kaltaisessa kalliin työvoiman ja kalliiden oheiskustannusten maassa 20 % korotus kattopellin hintaan ei kattourakan kokonaiskustannuksia nosta vielä kuin 5-10 %. Se on kustannusten nousuna vain vähän enemmän, kuin luultavasti väliaikaiseksi jäävä korotus kotitalousvähennykseen.

Peltikaton tai muiden terästuotteiden ostajalla on siis edessään kinkkinen valinta. Kiirehtiäkö hankintaa mahdollisimman paljon, jos hinnat kuitenkin tulevat pitkin kesää ja syksyä nousemaan? Vaiko lykätä hankintoja kauemmas tulevaan? Ovatko hinnat vuoden päästä yhä korkeampia kuin ne ovat vaikkapa nyt ja koska ne tulevat olemaan merkittävästi halvempia?

Kukaan ei tiedä.