Uuden bisneksen myötä myös trukkikalausto oli päivitettävä sellaiseksi, että saimme siirreltyä entistä isompia keloja. Koska rahat olivat tiukalla, ei trukkikaan ollut aivan uusinta uutta. Mutta sen missä trukki ehkä muissa ominaisuuksissa hävisi, nopeudessa se otti kaiken takaisin, sillä voimanlähteenä toimi vanhan Volvon kuorma-auton moottori ja sen myötä oli tarjolla peräti viisi vaihdetta eteenpäin!

Toimitusjohtaja Jaakko Virtanen muistelee, millaista olin pellin kelaus 80-luvulla ja 90-luvun alussa.

– Jonkin verran asiakkaille myytiin pienkeloja jo ennen ensimmäisen linjaston rakentamista. Peltiä vedettiin kelalta käsivoimin hallin lattialle ja kelattiin siitä rullalle. Välillä tarvittiin kolmekin ukkoa pyörittämään haspelia, jos kelasydän oli asennettu vähänkin epäkeskeisesti. Yksi veti ja kaksi pyöritti kelaa. Lattialta tietysti aina tarttui keloihin vähän soraa, mutta se oli aikaa kun pellin pinnoite oli PVC-200:ta, joka kesti melkein mitä tahansa mekaanista rasitusta, pellin pintaan painuva sora sitten vaan pyyhittiin kelan pinnasta pois. Kyllähän se vähän hölmöläisen hommalta välillä tuntui, mutta vähissähän siinä vaihtoehdot olivat. Ensimmäinen kelauslinjasto toi ison parannuksen noihin hommiin ja mahdollisti monta firman kasvun kannalta tärkeää asiaa.

Vuonna 1998 siirryimme uusiin isompiin tiloihin ja samalla kelauslinja päivitettiin uudempaan LSK:n linjastoon. Se oli aikanaan firman historian suurin koneinvestointi, vaikka linja aluksi olikin mallia ”karvalakki”, eikä esim syöttökelausta oltu motorisoitu, mistä seurasi kaikenlaisia ongelmia ja sattumuksia. Investointi kuitenkin kertoi siitä, että peltikaupan rooli oli kasvanut merkittäväksi ja bisneksen kasvupotentiaaliin uskottiin vahvasti.

Vuosikymmenet ovat vierähtäneet ja tänä päivänä peltikauppa näyttelee suurta roolia yrityksen toiminnassa. Linjastoja on nyt käytössä kolme, yksi pienkeloille, yksi isoille keloille ja rainoille sekä yksi arkitukselle ja halkaisulle. Aivan kiveen hakattu ei tuo roolitus tietenkään ole, pienkelalinjalla voidaan tehdä myös arkitusta jne. Kuvassa uusimman linjastomme sydän, JK-koneen leikkaus- ja halkaisuyksikkö, joka mahdollistaa pellin samanaikaisen halkaisun ja leikkauksen. Tälle yksikölle peltiä syöttää Somerteknon 8 tonnin keloja käsittelevä haspeli.

Virte tarjoaa nykyään asiakkailleen markkinoiden laajimmat ja räätälöidyimmät pellin kelaus- ja rainoituspalvelut. Materiaalivalikoima kattaa SSAB:n väripellit, kuparit, alumiinit, RST:t, reikäpellit eri laaduissa ja paksuuksissa, sekä paljon muuta. Jos asiakas tarvitsee vaikka 500 kpl 3000×212 soiroja, ne toimitetaan arkkilavalla asiakkaan pihaan. Isoissa kanttausprojekteissa säästyy muuten melkoinen määrä aikaa, kun ei noita tarvitse itse leikellä! Tarvittaessa kaikki kelat on saatavana myös suojakalvolla.

Pienkelat, tonnin kelat, 610:t ja arkit ovat luonnollisesti peruslaaduissa ihan hyllykamaa ja tarvittaessa niitäkin toimitetaan asiakkaan tarpeisiin kustomoituna, esimerkiksi 100 kpl 20 jm 610-rainoja rullalla, jos peltisepän kohde on sellainen, että rivit on ajettava katolla ja siirrettävä sinne käsin. Täysleveät ja 610 tonnin kelat toimitetaan sisäholkilla, joka suojaa pellin sisäkierroksia ja varmistaa, että jokainen neliö on Virten keloissa aina priimaa. Sisäholkki myös estää kelaa painumasta kasaan kuljetuksen aikana.

The post Isoa ja pientä peltikauppaa appeared first on Virte-Metalli Oy.

Itse jutussa mentiin hieman metsään, sillä siinä keskityttiin testaamaan lähinnä pellin ominaisuuksia, kuten uv-kestoa, korroosiokestävyyttä ja muita pellin ja pinnoitteen mekaanisia ominaisuuksia. Käytännössä siis vertailtiin ilmeisesti vain Rautaruukin ja SSAB:n maalipinnoitteiden eri versioita, ei itse kattopeltejä. Saattoi mukana olla joku muukin eurooppalainen pellinvalmistaja. Kaikki testiin osallistuneet tiilikuviot saivat siis ymmärrettävästi melko samanlaiset tulokset, eikä testissä tarkasteltu esimerkiksi peltien istuvuutta tai tarkasteltu, pykältääkö sauma.

Itse olen aika ajoin pohtinut, millainen olisi oikeasti hyvä testi kattopelleille ja niiden valmistajille. Mitä ominaisuuksia siinä mitattaisiin? Ymmärrettävästi ei ainakaan kannattaisi mitata uv-kestoa, korroosiokestävyyttä ja muita ominaisuuksia, koska käytännössä kaikki kattopeltivalmistajat käyttävät nykyään SSAB Ruukin pural-pinnoitettua peltiä ja tulokset sen osalta olisivat käytännössä identtiset.

Jos minä saisin laatia TM-testistä uuden version, laatisin sen seuraavan seuraavia periaatteita noudattaen.

Testattavaksi katemateriaaliksi valitsisin nykyään ylivoimaisesti suosituimman katemallin eli lukkosaumakaton. Tarjouspyyntö sisään eri valmistajille julkisivukuvien perusteella, mistä voisi arvioida ainakin tarjouksen käsittelyajan, tarjouksen sisältämien tuotteiden oikeat määrät ja hinnan.

Tilauksesta toimitukseen pisteyttäisin ainakin toimituksen nopeuden ja toimituksen oikeellisuuden. Erikseen arvioisin vielä pakkauksen laadun. Pitkät kattopellit halutaan usein nostaa katolle ja peltien nostoissa laadukas paketointi on välttämättömyys. Myös pienosien paketoinnilla on väliä, esim pakkaamattomat listat ovat herkästi naarmuilla jo pihalle saapuessaan. Toimituksen oikeellisuus on tärkeää, ilman ruuveja kattoa ei paljon asenneta ja urakka ei suju hyvin, jos ensimmäisenä pitää alkaa metsästää puuttuvia osia.

Itse lukkosaumakatoissa on tuotteena yllättävän suuria eroja, joita maallikko ei voi juuri mitenkään tietää. Esimerkiksi ponteissa (saumoissa) on merkittäviä eroja. Parhaissa lukkosaumakatteissa on ulospäin kääntyvä naaraspontin reuna, mikä helpottaa asentamista, ei naarmuta peltiä ja pysyy paremmin paikallaan. Sisäänpäin kääntyvän naaraspontin ”kynsi” tuppaa pullahtamaan ulos lukituksesta varsinkin, jos kone ei ole ollut prikulleen säädöissään. Urospontti puolestaan on hyvissä kattopelleissä korkea ja ponttien vieressä on muutaman millin korotus, jolloin pelti on jämäkkä ja asettuu katolle suoraan ja loimottamatta, jakaen myös veden virtauksen tasaisesti sen sijaan, että kaikki vesi puskee vasten urosponttia. Jotkut valmistajat varustavat urospontin myös tiivisteellä. Laadukkaisiin lukkosaumakatteisiin saa pohjaan lisätilauksesta äänenvaimennushuovan, jolla sateen ropinan saa mukavasti hiljennettyä.

Vielä yksi tärkeä asia on tilauksen jälkihoito. Miten kattopellin valmistaja reagoi esimerkiksi reklamaatioon tai siihen, että asennuksessa yksi kattopelti vioittuu ja tilalle tarvitaan uusi. Kuinka nopeasti sellaisen saa ja mitä maksaa? Kuinka hyvin saa tukea, jos asennuksessa ilmenee teknisiä ongelmia, esimerkiksi kun asentaja ei vaan osaa. Kuinka hyvät asennusohjeet valmistaja toimittaa kattopaketin mukana?

Yllä erittelin mielestäni melko tyhjentävästi sen, millaisten elementtien pitää naksahtaa paikalleen hyvässä kattokaupassa ja mitkä ominaisuudet tekevät peltikattovalmistajasta hyvän tai erinomaisen peltikattovalmistajan. Tietysti myös itse peltimateriaalilla on väliä, mutta kuten sanoin, kun melkeinpä kaikki käyttävät lukkosaumakatoissaan samaa materiaalia, SSAB ruukin Mattapural 0,6 -peltiä, niin ei siinä todellisia eroja pääse syntymään. Toki tilattaessa kannattaa katemateriaalistakin varmistua, jotkut valmistajat käyttävät tuotteissaan halvempia vaihtoehtoja, joissa esim takuut eivät ole samaa luokkaa kuin Mattapuralissa.

Itse tietysti uskon, että Virte pärjäisi tällaisessa testissä mainiosti. Laadullisesti ainakin lukkosaumakatteemme on yksi markkinoiden parhaista, sisältäen kaikki listaamani hyvän lukkosaumakaton ominaisuudet urossauman tiivistettä lukuunottamatta. Vaikka itse tuotteen laatu onkin yksi tärkeimmistä ominaisuuksista, toimiva kokonaisuus tarjouslaskennasta toimitukseen ja jälkihoitoon on vasta se, mikä tekee kattokaupasta onnistuneen.

The post Onnistunut kattokauppa appeared first on Virte-Metalli Oy.

Vertailukohtaa rakentamisen tämänhetkiseen lamaan pitää luultavasti hakea 90-luvun alkuvuosista. Itse pureskelin silloin vielä pyyhekumia koulun penkillä, joten omat muistot noista ajoista ovat vähäiset. 90-luvun lamasta kuitenkin jotain muistan minäkin. Isää painoivat yrittäjäkavereiden konkurssit ja henkilökohtaiset velkahelvetit. Virtenkin tilanne oli tukala, vaikka tiukalla kulukuurilla talous pysyi kutakuinkin kohtuullisena.

Katonrakennusalalla kysyntä alkoi sukeltaa jo 2022 loppupuolella ja mennätalvi oli hiljaisin vuosikymmeniin. Kysyntäpuolen hiljaisuutta täydensi pitkä, kaikkea tekemistä vaikeuttanut talvi. Ahdistavaa on ollut seurata pitkäaikaisten asiakkaiden ajautumista maksuvaikeuksiin ja konkursseihin.

Rakennusala tietysti on aina ollut syklinen ja jatkuvassa muutoksessa. Itse usein palaan ajatuksissani 20 vuoden takaiseen maailmaan, kun oma yrittäjäurani alkoi. Paljon on noista ajoista muuttunut. Silloin Virten asiakaskunnan ytimessä olivat vielä pienet peltisepänliikkeet. Oli yhden miehen firmoja, isä & poika -firmoja ja useita sellaisia puolen tusinan miehen yrityksiä. Monien tällaisten firmojen johdossa oli vahvoja persoonallisuuksia, maailmaa kiertäneitä ja monessa liemessä keitettyjä jermuja. Suhde tällaisten firmojen ja Virten välillä oli hyvin henkilökohtainen ja vahva, usein myös vuosikymmenien mittainen. Jo 2000-luvun alussa oli nähtävissä, että maailma tulee muuttumaan. Nyt on jäljellä enää muistot, vanhojen jäädessä eläkkeelle ei uusia tule tilalle.

Nykyään rakennuksilla kaivataan ja vaaditaan aivan erilaisia taitoja ja asioita kuin 20 vuotta sitten. Pääsääntöisesti muutos on tietysti hyvästä, työturvallisuuteen kiinnitetään huomiota paljon enemmän, yritysten talousosaamisen ja muun johtamisen vaatimukset ovat kasvaneet merkittävästi. Osaamisen todistavat todistavat tänä päivänä sertifikaatit ja tittelit, ei enää pelkkä tekijän sana tai keräämä kokemus. Raha ja kustannustehokkuus ovat merkittävästi suuremmassa roolissa. Monille ”menneen maailman” tekijöille riitti hyvin maltillinenkin korvaus tehdystä työstä, toisaalta tekeminen saattoi olla hyvinkin tehotonta ja kattourakkakin saattoi venyä kuukausien mittaiseksi. Aikaa käyttäen syntyi kyllä usein myös laatua, jollaiseen ei nykymaailmassa ole enää varaa tai aikaa. Tämä muutos on osittain syynä perinteisten peltisepänliikkeiden ”hiipumiseen”. Paljon käsityötä vaativat peltikatot ovat korvautuneet uusilla, nopeammin asennettavilla katteilla.

Kevään myötä markkinoilla on nähtävissä piristymisen merkkejä ja hyvä niin. Ehkä pahin aallonpohja on nyt ohitettu? Hintatasokin on tällä hetkellä vakiintunut melko edulliseksi, vuosien 2021-22 huipuista on tultu alas karkeasti noin 25 %, toki 2020 ja sitä edeltäneeseen hintatasoon on vielä matkaa toinen 25 %, mutta mikään ei tällä hetkellä viittaa siihen, että näihin hintoihin enää koskaan palataan.

Virten historiaan voi tutustua myös www-sivujemme aikajana-osiossa https://virte.fi/yritys. 

The post Katonrakennusalan menneisyys ja tulevaisuus appeared first on Virte-Metalli Oy.

Tuotteistamme parhaiten verkkokauppaan sopivat rännit ja tikkaat, sekä erilainen pientavara, kuten työkalut, läpiviennit ja tiivistematot. Mittatilauksena tehtävät rakennuslistat ja kattopellit sen sijaan ovat huomattavasti haastavampia sovittaa verkkokauppaympäristöön.

Olimme kuulleet huhua verkkokaupasta nimeltä “Ränniäijä” (nimi muutettu). Googlettamalla ränniäijä tuli seuraavat hitit:

Verkkokauppa ränniäijä – osta meiltä kourut ja tikkaat
Myydään verkkokauppa ränniäijä – yritysmyynti. fi (tms)
Tietääkö joku mistä tavoittaa ränniäijä????? – Suomi24.fi
Googlettamalla ei sitten muita alan verkkokauppoja löytynytkään. Tästä päättelimme, markkina oli vielä neitseellinen ja päätimme kokeilla, löytyisikö omille tuotteillemme markkinaa. Niinpä verkkokauppamme Suomen Kattotarvike avattiin 2.12.2008.

Suomen Kattotarvike starttasi oikein mukavasti. Ensimmäisenä vuotena 2009 saavutettiin myyntiä yli 60 tuhatta ja 2011 noustiin ensimmäisen kerran yli 100 tuhanteen. Kulut olivat hyvin pienet, markkinointi tapahtui lähes pelkästään googlen kautta, eikä noihin aikoihin ykköspaikan näkyvyys ja yksi “hitti” Googlella maksanut kymmentä senttiä enempää. Myös muita mainostustapoja kokeiltiin muun muassa alan ammattilehdissä, mutta tulokset eivät päätä huimanneet.

Suoran kaupan lisäksi verkkokauppamme toimi tietysti myös markkinapaikkana ja sitä kautta myyntiä saatiin varmasti tuplaten se, mitä varsinaisen alustan kautta syntyi suoraa kauppaa. Saimme esimerkiksi vaasalaisesta rautakaupasta asiakkaan vanneraudalle, valtakunnallisesta aurinkosähköfirmasta asiakkaan Wakaflex-matoille ja ison kattoläpivientiasiakkaan. Osa tuolloin syntyneistä asiakassuhteista on yhä voimissaan.

Suomen Kattotarvikkeen taru oli kuitenkin lopulta lyhyt ja suljimme kaupan joskus 2014-2015. Viimeisinä vuosina yritystukirahoitteisia alan kauppoja oli syntynyt kuin sieniä sateella ja hintataso oli bisnekselle täysin kestämätön. Verkon isot yleisrautakaupat olivat myös ottaneet alan perustuotteet valikoimaansa. Haasteita tuotti myös alustan ylläpito ja tavaroiden kuljetuskustannukset. Verkkokauppa-alustat olivat vielä noihin aikoihin kömpelöitä ylläpitää, eikä integraatiota omaan ERPpiimme ollut siksikään, että meillä ei ollut ERPpiä. Laajan tuotevalikoiman hintojen ja tuotetietojen päivittäminen oli siis raskasta käsityötä. Tavaroiden kuljettamisessa oli myös omat haasteensa. Posti ei isoihin, painaviin paketteihimme koskenut, Matkahuoltokin oli niihin täysin kypsä, eikä Kiitolinjan jakeluverkko ollut riittävän kattava. Vielä tänä päivänäkään en kyllä ole nähnyt yhdenkään Citymarketin aulassa pakettiautomaattia, johon saisi mahtumaan 3 metriä pitkän ja 25 kiloa painavan kattoturvapaketin.

Haasteista huolimatta Virte-metalli on tekemässä paluun verkkokauppamaailmaan, tällä kertaa paljon paremmin valmistautuneena. Alustat ovat kehittyneet valtavasti ja integraatio tuotetietoihin, toimipaikkakohtaisiin varastosaldoihin sekä asiakasrekistereihin on reaaliaikainen, jolloin alusta palvelee myös ammattiasiakkaitamme monin erin tavoin aina tilausseurannasta tarjouslaskentaan. Enää emme myöskään tavoittele valtakunnallisen toimittajan asemaa, vaan pyrimme lähinnä parantamaan Turun ja Vantaan varastojemme palvelukykyä.

Koko ajan olemme tienneet, että verkkokaupan kaltainen työkalu tarvitaan asiakkaillemme. Pari vuotta sitten yritimme rakentaa tällaista alustaa, mutta projekti kohtasi monia vastoinkäymisiä, eikä senaikainen ohjelmistoinframme lopulta puukottamallakaan mahdollistanut riittävän hyvän systeemin toteuttamista. Tälläkin kertaa virheistä on otettu opiksi.

Suomen Kattotarvikkeen ajoista itselleni on parhaiten jäänyt mieleen tuoteryhmämme sinkityt perinnekourut, eli verkkokaupassa nimellä “Helge Virtanen Memorial Collection” -kulkenut tuoteperhe, jossa oli mukana niin perinteiset sinkityt kourut, kuin käsinsaumatut syöksynmutkat, printtikiinnikkeet ja keräilykartiot. Muutenhan meillä on yhä nuo HVMC-tuotteet valikoimassa, mutta vuonna 1964 hankittu RIMA-kourukoneemme on jo siirtynyt eläkkeelle ja kouruosat ostetaan nykyään muualta. Toinen mieleenjäänyt tapahtuma on se, kun verkkokaupassa tikaspaketin maksuvaihtoehdoksi tarjottiin Bitcoineja. Tänä päivänä noiden coinien arvo olisi suurinpiirtein yrityksen yhden vuoden liikevaihto, mutta niinpä vaan ei bittiraha meille silloin kelvannut.

Täytyypä muuten laittaa itselleni mieleen, että kirjoitan joskus lisää tuosta RAINERI-tuotemerkistä, sen historia on sangen mielenkiintoinen.

The post Virte verkkokaupan pioneerinä appeared first on Virte-Metalli Oy.

Olin vuonna 1995 tutustunut Turun Yliopistolla Äyräksen Jussiin. Samaan tahtiin taistelimme opinnot läpi 2000-luvun alkupuolella ja Jussi oli pariin otteeseen rännikuskinakin Virte-Metallissa. Talvella 2002 “pikkujoulutunnelmissa” ehdotin enempiä miettimättä tai suunnittelematta, ettei Jussi lähtisi Englantiin, vaan ottaisi vastatakseen Helsingin toimipisteemme, jonka voisimme avata ja laajentaa siten markkinaamme. Jussin vastaus oli kieltävä. Vuosien saatossa ehdotusta kuitenkin muisteltiin kerran jos toisenkin.

2009 Jussi oli jo joitain vuosia asunut Helsingissä, missä hän toimi jonkinlaisena myyntipäällikkönä konttoritarvikekauppa Lyrecolla, joka oli hiljakkoin laajentanut Suomeen. Jussi oli lähetetty Englannista avaamaan markkinaa, mutta värikkäiden vaiheiden jälkeen sain eräänä aamuna soiton ja Jussi ilmoitti, että nyt voitaisiin sitä Helsingin pistettä ryhtyä suunnittelemaan. Totesin, että asia selvä ja siitä se sitten lähti.

Löysimme melko nopeasti hyvät tilat Vantaan Petikosta ja maaliskuussa 2010 Pelti-Virte oy avasi ovensa alan yrityksille ja omatoimirakentajille. Muutamassa vuodessa saavutimme vakaan aseman ammattilaisten keskuudessa. Hyvä sijainti ja laaja tuotevalikoima kelpasivat myös pääkaupunkiseudun peltisepille, vaikka meitä etukäteen paljon varoiteltiin, että häntä koipien välissä turkulaiset sieltä aina kotiin tulevat, ei hesalainen suostu turkulaisilta ostamaan.

Yksityisasiakkaiden kanssa oli – ja on ollut – vaikeampaa. Perinteisissä medioissa, kuten lehdissä ja radiossa mainostaminen on pääkaupunkiseudulla kallista ja rehellisesti sanoen lähes hyödytöntä Virten kaltaiselle pajalle. Samanlaisen ”kaikkien tunteman” brändin rakentaminen kuin meille oli vuosikymmenien aikaan rakennettu Turkuun, on pääkaupunkiseudulla käytännössä mahdotonta. Aivan alusta asti Pelti-Virte oy tavoitti silti myös yksityisiä asiakkaita. Google-markkinointi oli 2010 vielä lähes ilmaista ja olimme käyttäneet sitä ahkerasti joitain vuosia Turussa. Parhaiten yksityisasiakkaiden tavoittamisessa meitä auttoi verkkokauppamme “Suomen kattotarvike”. Verkkokaupan suhteen olimme alan pioneerejä Suomessa ja olen ajatellut kirjoitella noista kokemuksista tarkemmin myöhemmin. Suomen Kattotarvike ajattiin sittemmin alas, mutta 2021 tulemme palaamaan tällekin markkinalle.

Tänä päivänä Pelti-Virte oy on jo fuusioitu emoyhtiöönsä ja tuo noin 20 % kokonaisliikevaihdostamme. Osoite on yhä sama kuin 2010, joskin tiloja on sittemmin laajennettu ja väkeä on tullut töihin lisää. Edelleen Petikon toimipisteemme on ketterä peltiseppien ja katonrakentajien palvelupiste, jossa on kattava varasto ja paljon rautaista ammattitaitoa, jota viime vuonna tiimiin liittynyt ammattipeltiseppä Sergei toi vielä rutkasti lisää.

Exceliä ei aikanaan Vantaan varaston perustamiseen paljoa käytetty. Luotettiin omiin tuotteisiin ja tekemiseen. Tiedettiin, että kulut saadaan pysymään alussa matalina ja toimintaa voidaan skaalata ylöspäin tarvittaessa. Vaikka pääkaupunkiseutu on monin tavoin erilainen markkina kuin Turku, niin kyllä kunnon ränni silti aina kelpaa.

The post Pääkaupunkiseudun valloitus ja Pelti-Virten tarina appeared first on Virte-Metalli Oy.

Yrityksemme historian kannalta yksi merkittävimmistä koneistamme on epäilemättä “iso torvikone”. 80-luvulla suomalaisessa peltimaailmassa vaikutti persoona nimeltä Jorma Orrenmaa, pohjanmaalainen yrittäjä, joka teki useita koneenhankintamatkoja ameriikkaan. Jorma osteli vanhoja, käytöstä poistettuja ränni- ja peltikoneita ison veden takaa, rahtasi ne kontteihin ja toi Suomeen, missä Jorma myi koneet eteenpäin. Tällä toiminnalla oli merkitystä koko suomalaisen ränni- ja peltibisneksen koneistamisessa ja kehittämisessä perinteisestä pajavasarameiningistä teolliseksi tuotannoksi.

Isoisäni Helge Virtanen oli jo vuonna 1966 tai 67 ostanut mutkakoneen, jolla suoraan syöksytorveen saatiin rypytettyä mutkia. Varsinaiset suorat torvet tehtiin kuitenkin yhä mankelilla veivaten. Isäni Lasse näki, että isolle torvelle olisi markkinoilla kysyntää, jos vain jostain saisi koneen, joka torvea tekisi. Niinpä Lasse tilasi 1991 uutta hankintamatkaa suunnittelevalta Jormalta ison 125 mm syöksytorvikoneen. Jorma sellaisen sitten löysikin ja toimitti Suomeen ja Virtelle. Mielellään ei Jorma niin hyvästä koneesta luopunut, mutta luopui kuitenkin, kun kerran ”sovittu oli”. Jorma vielä myöhemmin harmitteli, että meni koneen isälleni myymään. Jopa Jorman pojat harmittelivat asiaa minulle vielä parikymmentä vuotta myöhemmin, kun viimeisen kerran teimme konekauppaa.

Isoa torvikonetta ei ollut kenelläkään muulla Suomessa. Lähes 20 vuotta Virtellä oli “monopoli” näiden isojen syöksytorvien valmistukseen. Käsin toki kuka tahansa hommansa taitava peltiseppä saattoi tehdä halkaisijaltaan minkäkokoista torvea tahansa, mutta valmistuskustannukset olivat käsin paukuttaen helposti kymmenkertaiset, eikä laatu vastannut koneella tehtyä. 90-luvun lamavuosina meillä oli asiakkaana käytännössä kaikki Suomen isot firmat, Rautaruukki ja Nesco merkittävimpinä. Isoa torvea valmistettiin paitsi Suomeen, myös avautuville ja kasvaville Venäjän markkinoille. Nescon Vesivek-ketju vastasi noihin aikoihin isosta osasta kotimaista halli- ja kerrostalorakentamista, johon isoa torvea valmistettiin kymmeniä tai satoja kilometrejä. Kate oli hyvä, koska kilpailua ei ollut.

Isot, laadukkaat syöksytorvet ovat yhä sellainen tavaramerkki, josta moni alan mies Virten tuntee. Valmistajia tänä päivänä on toki jo muitakin, kuten Nesco ja Piristeel, eikä kulta-aika tuon 50-luvun sotaratsun kohdalla koskaan enää palaa, mutta hienosti tuo yhä meitä palvelee – hän on nopea ja luotettava, laadukasta torvea puskeva kone.

Pelastiko iso torvikone siis Virten 90-luvulla? Kysyin asiaa isältäni Lasselta.

– Kyllä sillä todella iso merkitys oli, se on selvä. Kyllä sitä torvea paljon tehtiin ja hyvän katteen siitä sai, mutta ei se niin yksipuolista ollut, Lasse mietti.

Lopuksi vielä kuvakavalkaadi firman vanhemman sukupolven sotaratsuista. Suurin osa näistä koneista ei ole enää käytössäkään ja kuvat on kaivettu arkistojen kätköistä 10-15 vuoden takaa. Mukana myös firman ensimmäinen kone, Rima Universal kourukone.

The post Pelastiko iso torvikone koko yrityksen 90-luvulla? appeared first on Virte-Metalli Oy.

Virte-Metalli oy myy vuodessa n. 250 000 m2 kattopeltiä, eli karkeasti arvioiden noin kaksi tuhatta omakotitaloa, mökkiä, vajaa ja hallia saa vuosittain meiltä katon. Näistä noin 90 % sijaitsee sadan kilometrin päässä Turusta, jossa tuotantotilammekin sijaitsevat. Kattopeltivalmistajana olemme keskisuuri yritys, varmasti kymmenen suurimman suomalaisen joukossa, mutta teollisen valmistamisen yksiköksi olemme tietysti mitättömän pieni globaalissa maailmassa, jossa suuri osa teollisista tuotteista saapuu laivalasteittain Kiinasta ja muista maailman halpatuotantomaista.

Suomenniemi on itse asiassa täynnä Virten kaltaisia paikallisia kattovalmistajia. Turusta katsoen Porissa on omansa, samoin Sastamalassa, Tampereella parikin, Mustiossa ja Lopellakin on. Salossa on omansa kuten on Somerollakin. Helsingistäkin löytyy tietysti omansa ja Lahden suunnalla on useampiakin. Valtakunnallisia toimittajia on vain kourallinen.

Suurin syy paikallisten kattopeltivalmistajien elinvoimaan on kattopellin hankala kuljetettavuus. Tilaukset tehdään määrämittaisina katon mittojen mukaan ja toimitetaan asiakkaan pihalle. Arvoltaan kuljetukset ovat pieniä, eikä jalostusaste ole kovinkaan korkea. Isojen tehtaiden skaalaedut, kuten tehokkaammat koneet ja paremmat ostosopimukset eivät yksinkertaisesti riitä kilpailussa halvempia rahtikustannuksia vastaan. Pienempi paikallinen toimittaja on myös usein ketterämpi ja joustavampi, pystyen siten nopeampiin toimituksiin. Siten pienikin talousalue riittää elättämään pienen paikallisen kattopeltivalmistajan. Kattopeltikoneetkaan eivät ole kovin kalliita, joten melko pienillä investoinneilla pystyy hankkimaan riittävän konekannan.

Aina kattopeltivalmistajien ja peltitukkureiden asema ei ole ollut yhtä ruusuinen. 90-luvulla Rautaruukki osti pois monia pienempiä valmistajia ja ajoi toiset lopettamaan. Toiminta oli siinä määrin aggressiivista, että lakituvassakin tätä toimintaa selviteltiin. Rautaruukki valmisti pellin, josta kattoprofiloitsijat valmistivat kattopeltiä. Suurin kattopeltivalmistaja oli kuitenkin Rautaruukki itse. Moni koki tästä syntyvän merkittävää, osin epäreiluakin kilpailuetua. Tilanne alkoi helpottua 90-luvun puolivälin paikkeilla, kun ruotsalainen kattopeltivalmistaja SSAB alkoi tuoda Suomen markkinoille omia tuotteitaan. Vuonna 1999 tilanne oli sellainen, että Virtekin oli pakotettu hyppäämään SSAB:n kelkkaan. Näin teki noihin aikoihin moni muukin terästukkuri ja valmistaja.

Sakari Tammisen Rautaruukki pyrki vielä kokonaisvaltaisempaan otteseen markkinoilla 2003 alkaen, kun Rautaruukki tuli myös asennusmarkkinoille. Tavoite oli yksinkertaisesti se, että Raahen masuuneista teräs kulkisi valssien ja maalauslinjojen kautta kaikkien suomalaisten katoille oman organisaation kautta. Olihan se kunnianhimoinen strategia, mutta varsinkin asennusmarkkinoiden valtaaminen oli liian suuri pala haukattavaksi. Yhä useampia alan yrityksiä siirtyi käyttämään SSAB:n tuotteita.

Vuonna 2014 SSAB hankki Rautaruukin osakkeet ja yritykset fuusioituivat. Tämän fuusion seurauksena Virte-Metallikin palasi käyttämään Suomessa valmistettua terästä. Sinänsä fuusio ei muuttanut kauheasti tilannetta markkinoilla, SSAB-Ruukin tehtaat ovat yhä Suomen suurin kattopeltivalmistaja, mutta paikallisten valmistajien rooli on merkittävämpi kuin koskaan. Nykyään rinnakkaiselo on kuitenkin melko sujuvaa ja paikalliset valmistajat ovat ensisijaisesti SSAB:n asiakkaita ja vasta toissijaisesti SSAB:n oman kattopeltiyksikön Ruukki RC:n kilpailijoita.

Yksi syy siihen, että suomalaisten kattopellit valmistetaan suomalaisesta teräksestä ja jalostetaan suomalaisiksi peltikatoiksi, on varmasti myös se, että suomalaisten (ja ruotsalaisten) valmistama väripintainen teräs on yksinkertaisesti maailman parasta. Montaa keskieurooppalaista, korealaista ja kiinalaista peltiä mekin olemme vuosien saatossa kokeilleet, eikä parhaasta ole mitään epäilystä. Tasalaatuisuudessa, pinnoitteiden kestävyydessä ja kaikessa muussakin SSAB-Ruukin tuotteet ovat maailman parhaita ja erityisesti pohjolan vaativiin olosuhteisiin kehitettyjä.

Miksi siis Rautaruukki ei ole meitä kauan aikaa sitten “tappanut”? Vastaus on, että aikanaan se ei siihen pystynyt, vaikka varmasti pyrkimystäkin siihen oli. Kunhan keinot ovat reilut, moinen toiminta on luonnollinen osa markkinataloutta. Bisneksen paikallisuus ja kilpailevien raaka-aineiden saatavuus varmasti ensisijaisesti pelastivat meidät. Nykyään, vaikka olemmekin yhä sekä yhteistyökumppaneita että kilpailijoita, meillä on molemmilla omat ekologiset lokeromme ja yhteiselo rinnakkain sujuu kuin “Citymarketin kauppiaan ja hänen parkkipaikallaan pysäköineen nakkikioskin” toinen toisiaan täydentävät bisnekset. Lainaus on enoni Konttisen Mikon kuolematon vertaus 90-luvulta, jolloin se Citymarketin kauppias halusi siitä nakkikioskista kaikin keinoin eroon.

The post Miksi Virten kaltaisia firmoja on yhä olemassa? appeared first on Virte-Metalli Oy.

Tammikuun ensimmäisenä päivänä 1950 isoisäni Helge Virtanen aloitti itsenäisenä pärekorikauppiaana Turun Puutorilla. Äitiään Tyyneä Helge oli toki auttanut luutien myynnissä jo jonkin aikaa, mutta 1.1.1950 alkoi oman firman pyörittäminen ja Virte-Metalli oy on tuosta yrityksestä suoraa jatkumoa.

Virte-Metalli oy ei ole jostain syystä pitänyt koskaan merkkipäivänään tuota 1.1.1950, vaan 60-luvun puoliväliin ajoittuvaa muutosta pärekorikaupasta rännikauppaan ja tarkalleen ottaen päivää, jolloin Saksasta tilattiin ensimmäinen oma rännikone, Rima Universal. Eli 20.11.1964 on aina ollut meille se päivä, josta olemme laskeneet Virte-Metallin tarinan peltiverstaana alkaneen.

Varsinaisesti nimi Virte-Metalli oy sai alkunsa 1960-luvun lopulla, kun mainostoimisto Suva teki meille ensimmäiset painetut esitteet, joissa puhuttiin Virte-tikkaista. Hiljakkoin edesmennyt Vainikaisen Kake piirsi Virtelle logon 70-luvun alkupuolla javuonna 1976 syntyi osakeyhtiö Virte-Metalli oy jatkamaan Tmi Metallityö H. Virtasen työtä.

Virte-Metalli oy oli isäni Lasse Virtasen ja Helgen yhdessä omistama yritys. Osakeyhtiön ensimmäinen vuosikymmen oli taloudellisesti hyvin haastava. Oma halli Orikedolla oli taloudellisesti iso ponnistus, eivätkä noihin aikoihin tehdyt isot kattourakat lyöneet oikein leiville. Lopulta Helge myi osuutensa isälleni Lasselle ja jäi eläkkeelle. Asennustyöt lopetettiin ja keskityttiin valmistavaan toimintaan, palvelemaan rakennusliikkeitä, peltisepänliikkeitä ja omatoimirakentajia. Tässä muutoksessa iso rooli oli enollani Konttisen Mikolla, joka kehitti yrityksen valmistamia tuotteita ja koneisti tuotantoa. 1980-luvun lopulla yritys menestyi muutamia vuosia mukavasti, lainoja saatiin lyhennettyä, eikä jokainen päivä ollut elämistä ns “kädestä suuhun”.

1990 lama tietysti koetteli Virteä siinä, missä koko rakennusalaa. Valuuttalainoja ei kuitenkaan oltu pakkomyynnistä huolimatta otettu. Niinpä äärimmäisen tiukalla kulukuurilla selvittiin laman yli. Yritys alkoi taas kasvaa ja alimmillaan kuusi henkilöä työllistänyt pajamme työllisti pian tuplaten. Vuonna 1998 muutimme merkittävästi isompiin tiloihin naapuriin, lamaan pyörteissä vapautuneisiin LVI-tukun tiloihin. Itse opiskelin vielä noihin aikoihin filosofiaa Turun Yliopistossa.

Vuonna 2002 löin jatko-opiskelut yliopistolla pakettiin ja lähdin Virteen töihin. Uranvaihdos oli suunnittelematon ja yllättävä, mutta tervetullut. Sukupolvenvaihdos vietiin lopulta läpi kolmessa vuodessa ja siitä asti olen ollut yrittäjä. Kanssani firmaa “vetämään” tuli myös Leif Vienonen. Meillä oli kaiken kaikkiaan hyvä porukka kasassa siinä, paljon nuoria innokkaita kavereita, joista iso osa on yhä talossa töissä, kuten Iivosen Jani, Pensikkalan Janne, Paavolaisen Mikko ja toimistossa Koskisen Krisse. Kokemusta ja rautaista osaamista ryhmään toi Konttisen lisäksi Parikan Heikki, joka oli tullut taloon 1984 ja on talossa yhä, hienon lähes 40-vuotisen uran tehneenä. Liikevaihtoa tehtiin 2002 noin 1,4 miljoonaa euroa ja siitä lähdettiin määrätietoisesti kasvattamaan. Finanssikriisikään ei juuri raappaissut ja 2011 mennessä yritys oli kasvanut suurinpiirtein nykyisiin mittoihinsa, eli 5-6 miljoonaa euroa vaihtavaksi, omalla alueellaan merkittäväksi peltialan toimijaksi. Kasvua lähdettiin hakemaan myös pääkaupunkiseudulta, jonne perustettiin 2010 sivukonttori Pelti-Virte oy, jota lähti vetämään vanha opiskelukaverini Jussi Äyräs.

Monin tavoin 2010-luku oli hyvin haastavaa aikaa. Omakotitalo- ja rivitalorakentaminen äkkijarrutti, eikä lähtenyt enää uuteen nousuun. Moni eläkeikään tullut asiakasyrityksemme lopetti ja perinteisten pienten peltisepän- ja rakennusliikkeiden tilalle tulivat isot kansalliset yritykset, joilla oli jo omat isot kansalliset tai kansainväliset tavarantoimittajansa. Virte-Metalli investoi kuitenkin voimakkaasti uuteen konekantaan ja hankki mm. laajan valikoiman kattoprofilointikoneita. Näin kattopellinvalmistus palasi Turkuun kymmenen vuoden tauon jälkeen ja yrityksen liiketoiminta säilyi samassa laajuudessa, johon se oli vuosikymmenen alussa kasvanut.

Vuonna 2015 lähdimme mukaan myös aurinkosähköbisnekseen, kun lanseerasimme Virte Solar oy:n ja kattopelteihin integroidut ohuet aurinkopaneelit. Virte Solarin tarina, kuten moni muukin vaihe historiassamme ansaitsee myöhemmin tulla tarkemmin käsitellyksi.

Toukokuussa 2025 juhlimme yrityksen 75-vuotista historiaa entisten työntekijöiden,  asiakkaiden ja yhteistyökumppanien kanssa. Vanhojen muistelua ja uusien kuvioiden suunnittelua säesti loistava ruoka ja mainiot bändit. Juhlat kruunasi kerrassaan loistava sää.

The post 75 vuoden matka torikojusta kattopeltitehtaaksi appeared first on Virte-Metalli Oy.