Kattoviikot

Tällä viikolla on pitkän tovin jälkeen vietetty ja juhlittu Virten kattoviikkoa. Melkoiset hulinat ovat olleetkin ja piha on aika ajoin ollut tupaten täynnä ”peräkärrykansaa”. Koska talvi oli pitkä ja hiljainen, eikä viime vuoden syksykään ollut kovin vilkas, moinen näky on ollut enemmän kuin tervetullut. Energiakriisit ja sodat tai korkeat korotkaan eivät ole täysin lamaannuttaneet ihmisiä. Mökkejä, pihoja ja pihapiirejä yhä laitetaan kuntoon ja korjataan. Hienoa!

Virtellä on kattoviikon suhteen juhlavuosi käynnissä, sillä ensimmäinen kattoviikko järjestettiin 10 vuotta sitten, loka- tai marraskuussa 2013. Vuosittain kattoviikkoja on sittemmin järjestetty pari kolme, korona-aikaa lukuun ottamatta, jolloin oltiin muutama vuosi kokonaan tauolla. Ihmiset ovat oppineet tuntemaan ja odottamaankin kattoviikkoa.

Parhaiten on itselläni jäänyt mieleen juuri tuo kaikkien aikojen ensimmäinen loppusyksyn kattoviikko. Olimme aloittaneet kattopeltien valmistuksen Turussa tammi-helmikuussa 2013 ja vuoden ”harjoittelun” jälkeen meillä oli melkoinen määrä erilaisia jämä-eriä pihalla. Oli ajettu peltiä väärään väriin ja mittaan melko lailla. Koneiden säädöt ja käyttökin olivat vielä vähän hakusessa. Mietimme, miten saada piha puhtaaksi ennen talven tuloa. Niinpä meillä oli yksi ilmoitus Turun sanomissa. Seuraavana päivänä kun ajoin aikaisin aamulla töihin, firmassa oli jo ennen aukeamista varmaan kolmattakymmenettä peräkärry-yhdistelmää. Iso osa autoista oli pysäköity Kuormakadun tienvarteen, kun pihaan ei enää mahtunut. Pilkkopimeässä syysaamussa taskulamput vaan vilkkuivat iloisesti poistopihalla, kun ihmiset etsivät itselleen sopivaa kattopakettia ja pellinpalaa. Parhaista ”nipuista” meinasi nousta asiakkaiden välille muutama kärhämäkin. Sittemmin meno on rauhoittunut, kun ihmiset ovat oppineet, että kyllä se seuraavakin kattoviikko sieltä taas tulee…